Se oli odottanut minua Helsingissä koko loman. Kiusannut olemassaolollaan toilettilaukussa. En ole oikeastaan pystynyt ajattelemaan muuta, mutta en ole siitä pystynyt puhumaankaan. Päästyäni takaisin kämppääni, oli aika tehdä epäilyksistä loppu. Eihän tässä ole ihmetelty kuin vasta pari viikkoa, mikä on, kun ei mielialojaan hallitse. Miksi purskahtaa niin helposti itkuun, miksi paiskoo tavaroitaan ympäri asuntoa, miksi saa kiukunpuuskan keskellä yötä ja potkii seinää? Miksi väsyttää, miksi juoksee jatkuvasti vessassa, miksi alavatsassa tuntuu jotain menkkakipujen kaltaista, vaikkei niiden aika olekaan, miksi ällöttää tai miksi tekee yllättäen mieli syödä majoneesia? En olisi uskonut joutuvani tähän tilanteeseen vielä pitkiin aikoihin, olenhan sentään syönyt pillereitä jo vuodesta 2011, eikä kondomien ostamisenkaan pitäisi olla ongelma. Luulisi sentään minun niin vastuuntuntoisena ihmisenä osaavan käyttää sitä ehkäisyä oikein mutta ei, ei niitä pillereitä aina muista syödä vaikka kuinka olisi hälytys, eikä sitä unohdustakaan välttämättä huomaa.
Tänään tein elämäni ensimmäisen raskaustestin. Testi näytti minulle kahta viivaa, tulos oli siis positiivinen.
Tänään tein elämäni ensimmäisen raskaustestin. Testi näytti minulle kahta viivaa, tulos oli siis positiivinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti