Päätin, etten eroa kirkosta. En kuitenkaan ala käännyttämään ateistiani, sillä uskon uskonvapauteen (kuulostipa taas järkevältä).
Minä haluan naimisiin vielä jonain päivänä, mutta katolinen kirkko ei oikeastaan salli meidän suhdetta, tai periaatteessa kyllä mutta kuitenkin ei. Eihän meidän kirkko kai usko kirkosta eroamiseenkaan jos se ei usko avioeroon? Onhan puolisko sentään kastettu ja riparin käynyt ja niin. Toki vaikka tässä huonolla tuurilla äijä vaihtuisi koska jos joku kuolee tai jotain niin jos päätyisin jonkun muun puoliskoksi niin aika moni on kuitenki eronnut kirkosta jo koska Päivi Räsänen. Ja jos nyt katolinen kirkko asettaisi jonkun kirkosta eronneen eikelpaa-ihmiseksi niin juu kiitos tästä sulkekaa minut vaan sakramenttien ulkopuolelle. Tosin en tiedä miksi edes kirjoitan tästä jos en edes aio kirkossa naimisiin.
Suunnittelen munasolujen luovutusta. Katolinen kirkko tosin ohjeistaa adoptoimaan ennemmin kuin hankkiutumaan hedelmöityshoitoihin yms koeputkihommaan, mutta onneksi tässä kohtaa voin todeta Suomen olevan ainakin vielä suurimmalta osalta jotain muuta kuin katolinen. Jos minulla on munasoluja joku 500 000 ja niistä kypsiksi ehtii 400 ja lapsia ehtii tulla varmaan enintään viisi (vaikka puolisko ehdotti juuri tänään sadan lapsen hankintaa kun ehdotin siittiöiden luovutusta) niin miksipä ei? Jostakusta tulee erittäin onnellinen varmaan saadessaan neljäsosa-aasialaisen lapsen joka on lähes sokea hakiessaan ajokorttia tai jotain. Lisäksi sillä voi tienata kuukauden vuokran. Siis munasolun luovuttamisella, ei sokealla lapsella. Tai no varmaan sellasestakin saa jotain tukea.
En oikeesti uskalla kirjoittaa tänne ku pelkään että mun suusta (sormista) pääsee vaan inttileski-ininää. Oikeasti. Jos kuulisitten sekunnin murto-osan mun ajatusvirtaa niin hirttäytyisitte. Tai hirttäisitte mut. Ei se ei ole itsetuhoista, eikä oikeastaan tuskaisaa, se vain on sitä hulluutta, mitä ne demittäjät, jotka eivät kuulu inttileskiin, vihaavat.
Wanhojentanssit menivät eikä siitä oikeen muuta sanottavaa. Mulla ei ollut ihan niin kivaa kuin kuuluisi koska se mystinen tauti joka edelleen jatkuu tai siis Matias toi uuden edellisen loputtua. Tosin kai olin jo luopunut toivosta kauan ennen harjoitusten alkamista... Miksei nykyään voida pitää hienoja tanssiaisia missä tavataan ihmisiä? Kännitapaamiset on aika noloja yleensä. Jos tanssiaisia ois enemmän kuin vaan wanhat niin vois hankkia kaappinsa täyteen superihania mekkoja. Noh, ehkä vaan toivon että joko pääsen RUK-kurssijuhlaan tai yliopiston sitseihin.
Enkä tiedä mikä mua vaivaa kun oon jatkuvasti kritisoimassa katolista kirkkoa.
Minä haluan naimisiin vielä jonain päivänä, mutta katolinen kirkko ei oikeastaan salli meidän suhdetta, tai periaatteessa kyllä mutta kuitenkin ei. Eihän meidän kirkko kai usko kirkosta eroamiseenkaan jos se ei usko avioeroon? Onhan puolisko sentään kastettu ja riparin käynyt ja niin. Toki vaikka tässä huonolla tuurilla äijä vaihtuisi koska jos joku kuolee tai jotain niin jos päätyisin jonkun muun puoliskoksi niin aika moni on kuitenki eronnut kirkosta jo koska Päivi Räsänen. Ja jos nyt katolinen kirkko asettaisi jonkun kirkosta eronneen eikelpaa-ihmiseksi niin juu kiitos tästä sulkekaa minut vaan sakramenttien ulkopuolelle. Tosin en tiedä miksi edes kirjoitan tästä jos en edes aio kirkossa naimisiin.
Suunnittelen munasolujen luovutusta. Katolinen kirkko tosin ohjeistaa adoptoimaan ennemmin kuin hankkiutumaan hedelmöityshoitoihin yms koeputkihommaan, mutta onneksi tässä kohtaa voin todeta Suomen olevan ainakin vielä suurimmalta osalta jotain muuta kuin katolinen. Jos minulla on munasoluja joku 500 000 ja niistä kypsiksi ehtii 400 ja lapsia ehtii tulla varmaan enintään viisi (vaikka puolisko ehdotti juuri tänään sadan lapsen hankintaa kun ehdotin siittiöiden luovutusta) niin miksipä ei? Jostakusta tulee erittäin onnellinen varmaan saadessaan neljäsosa-aasialaisen lapsen joka on lähes sokea hakiessaan ajokorttia tai jotain. Lisäksi sillä voi tienata kuukauden vuokran. Siis munasolun luovuttamisella, ei sokealla lapsella. Tai no varmaan sellasestakin saa jotain tukea.
En oikeesti uskalla kirjoittaa tänne ku pelkään että mun suusta (sormista) pääsee vaan inttileski-ininää. Oikeasti. Jos kuulisitten sekunnin murto-osan mun ajatusvirtaa niin hirttäytyisitte. Tai hirttäisitte mut. Ei se ei ole itsetuhoista, eikä oikeastaan tuskaisaa, se vain on sitä hulluutta, mitä ne demittäjät, jotka eivät kuulu inttileskiin, vihaavat.
Wanhojentanssit menivät eikä siitä oikeen muuta sanottavaa. Mulla ei ollut ihan niin kivaa kuin kuuluisi koska se mystinen tauti joka edelleen jatkuu tai siis Matias toi uuden edellisen loputtua. Tosin kai olin jo luopunut toivosta kauan ennen harjoitusten alkamista... Miksei nykyään voida pitää hienoja tanssiaisia missä tavataan ihmisiä? Kännitapaamiset on aika noloja yleensä. Jos tanssiaisia ois enemmän kuin vaan wanhat niin vois hankkia kaappinsa täyteen superihania mekkoja. Noh, ehkä vaan toivon että joko pääsen RUK-kurssijuhlaan tai yliopiston sitseihin.
Enkä tiedä mikä mua vaivaa kun oon jatkuvasti kritisoimassa katolista kirkkoa.
