Tänään löysin netistä puoliskoni alastonkuvan. Sitä voittekin urkkia täältä. Se on tosi söpö tai sitten ei. Likainen ainakin.
Tässä vajaan viikon aikana on ehditty
- juhlia puoliskon lakkiaisia. Kai ne ihan hyvin meni, paitsi että karkasin nuorimpien mutta silti täysikäisten (yhyy) vieraiden kanssa parvekkeelle ja koska tuolini julmasti pöllittiin, aika kului kuokkavieraan sylissä. Tai niin se itseään nimitti. Sää oli kamala, mutta onneksi ei tarvinnut olla paljoa ulkona. Ainoa vain, että ilman kosteus ei hellinyt kovalla työllä kiharrettuja hiuksiani, ja niinpä ne olivat juhlapaikoille päästyäni vain orvot mukalaineet. Hamri kun ei ole kuvia. Kuulemma näytin jopa hyvältä.
- tulla taas tappoyrityksen kohteeksi allergioideni ansiosta. Tai siis päädyin syömään lankkupizzaa Pakkahuoneen terassille ja vedettyäni puolet puolikkaastani naamaani, tajusin kysyä mitä pähkinää siinä päällä oikein oli. Cashew-pähkinäähän se, mutta naamani ei onneksi turvonnut ja sain ihan hyvin hengitettyäni. Vähän ajan kuluttua pääsin vain kärsimään vatsakivuista ja löysin itseni jostain sängyn pohjalta. Valitettavasti en saanut korvausta, en kyllä tiedä olisiko sellaista pitänyt pyytääkään. Kun ei tuoteselosteessa edes kerrottu, että pähkinää tulee.
- missata työpäiviä. Tai siis sunnuntaina en tiennyt milloin piti mennä töihin, mutta lähdinpähän aamulla aikaisin etsimään työpaikkaani. Työpaikkaa ei löytynyt silloin, eikä löytynyt vielä kahdenkaan tunnin päästä. Ja niin minulle sitten vihdoin kerrottiin, että VAPAAPÄIVÄ on koittanut! Vapaapäiväni ansiosta päädyin suorittamaan tuon lankkupizzatapauksen. Tiistaina taas satuin vain missaamaan työpäiväni, sillä luulin jonkun tulevan avaamaan työpaikkani minulle. Lisäksi satoi ja oli kylmä työpäivän alkamisaikoihin, joten ajattelin että ei tässä mitään töitä ole. Tunnin päästä sainkin työnantajalta soiton, että eikös minun pitäisi olla töissä. Hups. Toinen vapaapäivä.
- viettää kahdet päättikset. Kumpikaan ei vaikuttanut tarpeeksi hyvältä minulle. Säästyin tosin erittäin hyvin viime vuoden itkeviltä neideiltä. Hyttyset olivatkin sitten korvaamassa näitä ja olenkin aivan ihastuttavan läikikäs. En oikeastaan tiedä, miksen nauti tällaisista tapahtumista enää niin paljoa kuin ennen. Ehkä se, että joukossa on minulle tuntemattomia ihmisiä, tai sitten se oli vain sitä yläastetta.
- kärsiä sateesta. Pyllypyllypylly, lakkaisit jo :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti